lauantai 5. lokakuuta 2013

Nimen valitseminen

Nyt kun Leevi vielä kasvaa äitinsä ja sisarustensa kanssa, voi blogin täyttää näillä arkijutuilla mitä ennen pennun kotiutumista on käynyt läpi.

Uuden perheenjäsenen nimihän voi usein aiheuttaa aikamoista päänvaivaa. Ainakin mulle kävi näin. Monen monta nimivaihtoehtoa ja päätöstä ei vain saanut.

Mielestäni nimen on hyvä olla kaksi tai kolmea tavua, noin 4-5 kirjaiminen.  Lyhyt ja ytimekäs nimi on hyvä olla. Kukin tekee tottakai silti miten tahtoo, itse kuitenkin hain nimeä näillä kriteereille. Yksi toinen ja tärkeä kriteeri oli myös, ettei nimessä ole r-kirjainta koska olen r-vikainen. Mietimmekin isoveljeni kanssa, mikä voisi olla pahin nimi minulle. Joltain nimisivulta löysimme Error nimen. Jep, pahin painajaiseni! :D

Googlasin useita nimisivuja ja sieltä etsiskelin nimiä ja tein listaa. Miltei heti oli vahvana vaihtoehtona Koda, joka tuli mieleeni Karhuveljeni Koda- elokuvasta. Se nimi mielestäni sopi lappalaiskoiralle joka saattaa hieman näyttääkin karhulta. Mutta tämän nimen kuitenkin pilasivat lähimmäiseni jotka nimen kuultuaan saivat mieleensä Skodan, Kodakit jne. Ja sitten aina Kodan nimen kuultuani kuulin myös nämä nimenväännökset.

Aloitin sitten alusta ja etsimään uutta nimeä. 

Vaihtoehtoina olivat:

- Väinö
- Simba
- Nalle
- Luca
- Hugo

Näistä kaikista tykkäsin paljon, mutta en niihin kuitenkaan rakastunut. Sitten se iski, Leevi. LEEVI!! Joo, Leevi! Kyselin parilta tuttavalta mielipidettä ja hekin tykkäsivät, äitini jopa tykkää enemmän Leevistä kuin Kodan nimestä. Leevi on sellainen lyhyt, helppo ja pehmeä nimi ja tykkään siitä oikein kovasti. :)

Sain myös valita Leevin virallisen nimen. Pentue oli J-pentue joten luonnollisesti nimetkin alkoivat J:llä. Kasvattaja laittoi ehdotuksia ja rupesin miettimään uusia vaihtoehtoja lisäksi. 

Leikittelin sanoilla hetken; Just love, Just a dream, Joy of life... Halusin kuitenkin jonkin hieman erilaisen eikä niin kliseisen. Ja mieleeni tulikin Jump for joy, joka täydellisesti kuvasti sitä fiilistä joka mulle tuli kun kuulin pentujen synnytyksestä. Hypin ilosta, itkin onnesta, halasin kaikkia ihmisiä lähelläni (onneksi satuin olemaan töissä!) jne. Jump for joy myös mielestäni sopii hyvin pojalle. Ehdotimme sitä kasvattajalle ja nimi oli meidän. :)

Olisi myös kiva kuulla miten muut ovat päätyneet oman koiransa nimeen. :)

4 kommenttia:

  1. Myö täällä taas kommentoimassa, heippa jälleen..! Nimien tarinat ovat aina ihan super mielenkiintoisia ja kirjoituksesi perusteella aika osuvat nimi on teille valikoitunut. :)

    Meillä kamppailtiin kutsumanimen kanssa miehen kanssa viikkoja; onko se Väinö vai Eino. Kumpikin "maistui suussa tosi hyvälle", mutta niiden väliltä päättäminen oli ihan super vaikeaa. Pohdinnat alkoivat olemaan jo tuskaisia ja päätettiinkin antaa pääkoppien taukoilla ajatuksista viikonlopun yli. Samana viikonloppuna käväistiin katsomassa pentuja niiden ollessaan kuusiviikkoisia. Siinä sunnuntaikahveita juodessa kasvattaja totesi että tänäänhän on Väinön nimipäivä - ja loppu on historiaa. :)

    Virallisenkin nimen kanssa kävi hauska sattuma, kun kasvattajan ehdotuksista ensimmäinen kolahti heti meille - Aikalisä. Olemme aktiivisia lätkän seuraajia, joten nimi sopi meille kuin nenä päähän. Lisäksi Väinö oli syntyessään pentueen pienin reppana, joten se tarvitsikin hieman "aikalisää" kasvaakseen yhtä isoksi ja reippaaksi kuin muut sisarukset.

    Että semmoista tarinaa löytyy meidän koiran nimen takaa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, kiva et kommentoit! :) Eino on kyl kans kiva nimi, eipä sitä tullu mieleen vaikka Leevi onki parempi mulle. :P Mut ihanan nimen te valitsitte lopulta, mullakin oli lähellä etten Väinöä valinnut mutta koska puolet suvusta on Hollannista niin heillä olisi hieman vaikeuksia nimeä lausua. :D

      Kiva, että teillekin sattui tuommoinen virallinen nimi millä on oikeasti jotain merkitystäkin! :)

      Poista
  2. Väinön blogista päädyin tänne ja olipa mukava huomata, että täällähän on sukulaisia :) Meillä on nimittäin Leevin velipuoli Puro-iskän ensimmäisestä pentueesta.

    Mitä tuohon nimiasiaan tulee, niin vanhempi koira sai kutsumanimensä Nalle Luppakorvan mukaan. Sitä se kovasti muistutti ennen kuin korvat nousivat pystyyn. Myöhemmin sitten huomasin, että Nalle taitaa olla lapinkoirien yleisin kutsumanimi. Toisen tulokkaan nimen piti tietenkin olla teeman mukainen, joten siitä tuli Hukka. Muutenkin tykkään itse kaksitavuisista nimistä.

    Nallen virallinen nimi saatiin valita kasvattajan ehdotusten joukosta. Valinta osuikin ihan nappiin, sillä koira on ihan nimensä veroinen (Dagolas Lempeä Mieli). Toisen tulokkaan nimen keksin itse siten, että se sopii vanhemman koiran nimeen. Siitä tuli Dagolas Zäyseä Sielu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa. Pieni maailma! Rapsutuksia kovasti Leevin velipuolelle. :)

      Nalle nimi on kyl hyvin suosittu, varmaan tuon nimen sopivuuden takia rotuun. Hukka nimeä ei oo tainnu ennen tullakaan eteen, nätti nimi sekin. Tulee jotenki talvi ja lapinkoiran paksu turkki mieleen. :)

      Poista