Leevin synttärit mökillä

Leevillä oli syntymäpäivä lauantaina 29.8. ja vietettiin se mökillä. Synttärikakku toki oli pakko tehdä; jauhelihaa, maksalaatikkoa, raejuustoa sekä tottakai pari nakkia. 

Onneksi päästiin viettämään koko viikonloppu mökkeilemässä, joten Leevi sai viettää synttärinsä lempipaikassaan. Leevistä huomaa myös, että ehkä hieman rauhoittumista on havaittavissa. Ei enää lähde omille seikkailuilleen mökillä ollessa ja pysyy paremmin pihalla ja tulee aina kutsusta luokse. Ei ole siis tarvinnut enää pelätä, että tuo hulivili lähtisi naapureita tervehtimään.

Hirveän nopeasti nämä kaksi vuotta on mennyt. Leevistä on tullut niin tärkeä perheenjäsen ja rakas ystävä mulle, etten voisi kuvitella enää elämää ilman sitä. Jollain lailla pelottavaa, että vuodet kuluu näin nopeasti ja kohta Leevi onkin jo vanha. 

GoPro oli matkassa ja otettiin videota. Alla siis pieni kooste mökkeilystä.

Viikon päästä meitä odottaakin Leevin toinen koiranäyttely Porvoossa. Hieman taas jännittää miten Leevi pärjää ja onko sen käytös ollenkaan parantunut tässä vuoden aikana. Varmasti tulee vetämään ja innostumaan, mutta toivottavasti kehässä pystyy rauhoittumaan. Pitää vielä ensi viikon aikana harjoitella seisomista ja hihnassa juoksemista. Seuraavana päivänä maanantaina 14.9. meillä onkin sitten muutto uuteen kotiin. Ihanaa!

Ohitustreenit onnettomalla lopulla

Viimein pääsimme Leevin kanssa ohitustreeneihin mukaan. Olin keskiviikon kotona flunssan kourissa, mutta illemmalla piti käydä muutenkin itse lenkillä koiran kanssa, joten kun nuo treenit järjestettiin tässä aivan lähellä, päätinpä mennä sitä kautta kun olokin jo helpotti. 

Treenit järjestimme Facebook ryhmän kautta, joten oli täysin ilmainen ja sinne sai tulla kuka vain joka kaipaa harjoitusta koirien ohitusten kanssa. Itse sai päättää mikä on paras etäisyys ja omaan tahtiin voi treenailla sekä tulla ja lähteä kun sopii. Aika kätevää, eikö?

Meitä oli paikalla yhteensä noin kuusi ihmistä koirineen. Leevi tiesi heti alussa, että nyt on jotain tekeillä ja innostui jo ennen kentälle saapumista. Toiset olivat kentällä jo hieman lähempänä toisiaan, ilmeisesti enemmän treenanneena. Me aloitimme kentän laidalta pikku hiljaa ja hetken päästä menimme lähemmäs. Emme kuitenkaan menneet kovinkaan lähelle, koska ei kannata heti ensimmäisellä kerralla edetä liian nopeasti. 

Enimmäkseen pyysin Leeviä istumaan ja pitämään katsekontaktin. Jos Leevi yritti katsoa muita koiria, menin eteen. Välillä yritimme myös kävellä, mutta siitä yleensä Leevi innostui. Ensimmäiseksi kerraksi Leevi pärjäsi mielestä hyvin, vinkui kyllä paljon ja välillä halusi kovastikin tervehtiä muita koiria mutta välillä myös hienosti keskittyi minuun ja herkkuihin.

Tässä kuitenkin seuraavalle kerralle muistettavaa:

• Uusia namupaloja kokeiluun!
• Enemmän kehuja!
• Innostavampi ote koulutukseen ja Leevin kannustaminen keskittymään minuun!
• En anna Leevin ollenkaan keskittyä muihin koiriin vaan heti yritän saada huomion itseeni!
• Naksuttimen ottaminen mukaan!

Kuten otsikko kuitenkin kertoo, kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten piti. Tämä ei kuitenkaan liity ohitustreeneihin vaikka siellä tapahtuikin. Olimme lähdössä treeneistä vajaan tunnin harjoittelun jälkeen. Samalla lähti toinenkin koira omistajansa kanssa jotka kävelivät takanamme. Leevi jäi taakseni haistelemaan ja sanoin "mennään!" jotta Leevi ei keskittyisi takana kävelevään koiraan. En tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä Leevi törmää kovalla vauhdilla mun jalkoihin takaapäin ja tunnen kuinka mun polvi menee sijoiltaan ja takaisin paikoilleen eli ns. muljahtaa! Auts!! Takana oleva koiranomistaja kyselee vointia ja kerron, että minulla on polvivika, joten polvi on ennenkin mennyt sijoiltaan mutta ei ole pitkään aikaan mennyt enkä muistanut kuinka paljon kipua se tuottaa. Rupesin sitten kivusta itkemään ja yritin hengittää rauhallisesti kivun läpi. Tämä koiranomistaja onneksi tarjoutui auttamaan ja vei oman koiransa ensin pois ja tuli sitten ottamaan Leevin minulta ja saattoi autolle.

Pääsin onneksi kotiin asti, jossa sitten kylmähoitoa polvelle. Seuraavana aamuna, eli eilen torstaina, heräsin ja polvi oli edelleen hyvin kipeä. Ääneen sanoin poikaystävällenikin, että en muistanut sen olleen ennen näin kipeä muljahtamisen jälkeen. No, puhelua pomolle että tämä lähtee nyt lääkärille ja niin tein. Päivystävä sairaanhoitaja ohjasi traumalääkärille jolta matka kulkeutui röntgeniin.

Tuomio tuli sitten seuraavanlaisesti:

Traumalääkärin diagnoosi: polvilumpion sijoiltaanmeno. Röntgenin mukaan ei ole palautunut täysin paikoilleen vielä. 

No, eipä ihme että on kipeä kun on edelleen sijoiltaan. Eihän se kokonaan sijoiltaan ole, kyse siis muutamista milleistä, mutta siltikin ei palautunut paikoilleen kuten ennen. Sain sitten kyynärsauvat kahdeksi viikoksi käyttöön sekä lähetteen fysioterapeutille kuntoukseen. Nyt sitten tyssäsi minun liikunnat ja aktiviteetit hetkeksi tämän takia. Ei vain voi mitään... Harmittaa kyllä vietävästi. Nyt kun on hyvin avuton kävelemisessä ja tavaroiden kantamisessa, ymmärtää miten ihanaa se onkaan kävellä reippaasti ja olla kaksi vapaata kättä.

Mutta näillä mennään nyt hetki, kunnes polvi paranee. Mullahan oli GoPro-kamera päällä treenien aikana joten alla materiaalia treeneistä. Video on hieman pimeä ajoittain mitä hieman arvelinkin, mutta toivottavasti saatte videosta selvää. Ja myös tuo mun "tapaturma" tuli napattua videolle sattumalta, joten se nähdään tai oikeastaan kuullaan videon lopussa. Ei huolta, siinä ei näy mitään ällöä vaan oikeastaan vain kuulee minun kiroiluni ja itkemisen. Juuri näitä hetkiä halusinkin muistoksi...

Jos haluatte videon isompana, niin videon otsikkoa painamalla pääsette Youtubeen josta saatte enemmän kokovaihtoehtoja.

Kuulumiset videolla

Tällä kertaa hieman erilainen postaus, nimittäin kuulumiset videolla. Kävin testauttamassa uuden GoPro-kamerani eilen pellolla ollessa Leevin kanssa. Materiaalia tuli koko lenkin verran eli melkein tunnin, joten editoin turhat pois ja jäljelle jäi 10 minuutin video. Videolla näkyy ihan vain meidän lenkkeilyä mutta loppua kohden kerron vähän kuulumisia ja ihan lopussa näkyy myös yhden koiran ohitus ja millä mallilla se nyt on. Tämmöisiä GoPro-videoita tulee varmasti lisää, sen verran helppoa tuo käyttö on ja mukavia muistoja samalla.

Kertokaahan mikäli tykkäätte tämmöisistä videopostauksista, joko kommentoiden tai tykkäämällä tästä postauksesta alla olevan Pikapalaute-osion avulla. Ja nyt kun opin editoimaan videoita, niin joku päivä pitää toteuttaa vihdoin ja viimein se Leevin päivä videolla-postaus.

Mikäli tämä blogin video on liian pieni ja koko näytöllä oleva video liian suuri, painakaa videossa ylhäällä olevaa otsikkoa niin pääsette Youtubeen jossa enemmän kokovaihtoehtoja.

Lumisella pellolla

Kävimme viime viikolla tutustumassa enemmän uuteen asuinympäristöömme. Leevi ja poikaystäväni liittyivät seuraan tietenkin sekä kamerani. Pidän tästä uudesta ympäristöstä paljon. Heti vieressä on paljon peltoa ja metsää, eli ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat.

Sää oli ihana. Aurinko paistoi ja pakkasta oli sopivasti. Kävelimme läheiselle pellolle ja päästimme Leevin vapaaksi. Otin mukaan pallon ja siitähän Leevin riemu repesi.

Olen huomannut, että pallot ovat Leevin lempilelu ja muutenkin loistava palkinto. Lenkilläkin olen saanut paremmin kontaktia Leeviin pallon kanssa, vaikka koiria saattaa olla lähettyvillä. Leevin lempipuuhaa onkin tällä hetkellä pellolla käyminen ja vapaana oleminen pallon kanssa samalla leikkien.

Leevin luoksetulo sujui hienosti. Kerran myös huomasimme, että toiselta puolelta peltoa on toinen pariskunta tulossa koiransa kanssa. Onneksi he odottivat hetken, että saimme Leevin kiinni. Onneksi Leevi ei tainnut heitä edes huomata. Odotimme hetken, että pääsivät ohi ja päästimme Leevin taas vapaaksi ja jatkoimme pallon heittelemistä. Tuo pallon heittäminen lumessa ei kuitenkaan ihan käytännöllistä ole. Leevi kun ei välillä huomaa mihin se menee kun pallo uppoo lumeen. Pari kertaa piti myös etsiä palloa. Ja pallo ei myöskään pompi, mutta kyllä silti Leevi sai kivat leikit aikaiseksi ja nautti vapaana olosta. 

Nyt olemmekin melkein joka päivä käyneet pellolla kävelemässä ja heittämässä palloa. 

Tämä video otettiin muistaakseni sunnuntaina kun kävimme Leevin kanssa taas pellolla.

Aurinkoa sateen keskellä

Tänään käytiin poikaystävän vanhemmilla Leevin kanssa. Siellä on mukavan suuri aidattu piha ja 9-vuotias kultainennoutaja Oliver. Oliver ja Leevi tulevat kyllä toimeen, mutta Oliver on hyvin mustasukkainen leluistaan, vedestä, kepeistä jne. joten välillä vähän haukahtaa Leeville. Ja välillä molemmat yhtyvät korvia särkevään haukkumiskuoroon. Leevi on myös hyvin leikkisä ja haluaisi kovasti leikkiä Oliverin kanssa. Onneksi lopulta koirat saivat energiaansa vähän purettua eivätkä niin kovasti enää toisiaan huomioineet. Yritin myös samalla harjoitella Leevin kanssa kontaktia ja hienostihan se meni, vaikka Oliver ei siinä häiritsemässä ollutkaan mutta Leevi kuitenkin seurasi mua vapaana ollessaan. 

Muutaman viikon päästä Leevin ensimmäinen näyttely on jo. Jonkin verran ollaan tässä harjoiteltu seisomista, joka alkaa jo suht hyvin sujua. Mulla on nyt ensi viikko lomaa, joten olisi tarkoitus harjoitella lisää ja ehkä sopia jotain treenihetkeä kaverikoiran kanssa. Pitäisi myös ostaa näyttelyhihna - ja panta ja treenata vierellä juoksemista. Yritän olla ottamatta liikaa paineita ja jännitystä näyttelyyn, en kuitenkaan odota että Leevi siellä täydellisesti käyttäytyisi. Katsotaan minkälaista on ja josko innostuttaisi käydä muissakin näyttelyissä tulevaisuudessa. Ainakin hyvää harjoitusta tuo on häiriöiden osalta. :)

Luulen, että tämä kuva on sen verran hieno, että sen voisi jopa kehystää. :)

Leeviä ei voi oikein enää sanoa pennuksikaan, ehkä teini olisi jo oikea sana. 29. elokuuta eli tulevana perjantaina Leevi täyttää jo 1 vuotta! Aivan älytöntä miten tämä aika menee, ja tuosta mun pienestä pentusesta on jo tullut teini. Ensi viikolla olisi myös tarkoitus mennä 1-vuotisrokotukseen. Taas loistava paikka harjoitella häiriösiedätystä. ;) 

Loppuun vielä Leevin palloleikkejä ja kuinka Leevin pallonpalautus on omaa luokkaansa. :D

Videoita

Tässä kesän aikana on tullut otettua jos jonkinmoista videota. Tässä tulisi siis annos Leeviä videomuodossa. :)

Oon huomannu, että välillä ulkona ollessaan Leevi heittäytyy lapselliseksi ja tekee kuperkeikkoja. Ennen en ole niitä videolle saanut, mutta vihdoin onnistui.

Leevi tykkää aivan kauheasti palloleikeistä ja niitä onkin nyt kesällä leikitty paljon.

Näin kesällä on Leevi saanu myös nautti jäätelöstä ja kyllä näyttää maistuvan.

Vaikka koirapuistoilu on nyt kesällä vähän vähentynyt kaiken muun ohjelman takia, niin kyllä Sussiakin ollaan muutaman kerran tavattu. Näillä kahdella sujuu leikit aina mukavasti.

Aina ruoan saadessaan Leevin pitää odottaa lupaa ennen kuin saa alkaa syömään. Tämän Leevi on oppinut todella hienosti.

Vesileikkejä ja muita kuulumisia

Onpas täällä blogissa taas ollu hetken hiljaista. Aurinkoista ja lämmintä säätä on ollut ja niistä toki nautittu. Nyt kun tuo lämpötila ja sää muuttui sateisemmaksi, niin ehtiikin välillä blogiakin päivittää. :) Into bloggaamisen ei ole laantunut, kesä tuo vaan enemmän tekemistä kun ulkonakin on kivempi olla.

Toukokuun viimeinen viikonloppu vietettiin Leevin ja poikaystäväni kanssa jälleen mökkeilemässä. Pojat lähti jo aikaisemmin mökille, kun itse jäin raataamaan vielä hetken töitä. Kuvista ja kertomuksista päätellen, oli pojilla ollut hurjan hauskaa. Oli Leevikin lähtenyt vähän omille seikkailuilleen kun poikaystävä keskittyi muualle. Onneksi Leevi oli sitten palautunut naapurin mummon kanssa, kun Leevi oli mennyt naapurin mökkiin sisälle kutsumatta. Kuulostaa kyllä niin Leeviltä, luulee olevansa kaikkialle tervetullut. :D

Viikonloppu oli aivan ihana, tottakai. Lämmintä säätä oli luvattu ja sitä saatiinkin. Leevi nauttii suunnattomasti kun saa vapaana liikkua ja seikkailla. Luoksetulo onneksi on tähän asti sujunut hienosti. Pitää kuitenkin pitää silmällä ettei kauas lähde, mutta ei me koko ajan katsella missä menee. Kunhan ei pitkiä aikoja ole poissa, koska silloin ehtiikin jo naapurin puolelle.

Onneksi meidän mökki on järven rannalla ja aurinkoisen sään takia järvivesi oli yllättävän lämmintä. Samana päivänä kun mökille saavuin, menin jo uimaan. Leevikin jo ui kuin vanha tekijä. Keppiä se tykkää vedestä hakea. Välillä hieman epäröi syvälle menemistä, mutta kyllä se ainakin 20-30 metrin päähän rannasta ui.

Tulevaisuuden agilitymestari ;)

Aina mun uidessa Leevi tuntuu hätääntyvän. Luulee varmaan, että pelastaa pitäisi. Paljon kuitenkin uitiin yhdessä josta muistona on pari naarmua, kun Leevi on tullut liian lähelle. Pitääkin siis jatkossa kieltää liian lähelle tulemista. 

Videotakin otettiin siitä kun ollaan Leevin kanssa uimassa. Tuossa näkyykin tuo kun Leevi huolestuu. Menin itse vähän pidemmälle uintireissulle ja Leevi tulikin aika pitkälle perässä. Onneksi tajusi itse kääntyä ajoissa takaisin ja ui rantaan. Kuitenkin juoksi rannalla mun perässä vinkuen. Leevin pelastusliivit on hankintalistalla.

Mökkeilyyn toki kuuluu myös grillausta ja sitäkin toki tehtiin. Herkullisia melkein omatekoisia hamppareita näistä tuli.

Tähän viimeiseen kuvaan sopii sanonta: Väsynyt koira on onnellinen koira. :) Kyllä tästä kesästä tulee nautittua paljon enemmän kuin talvesta. Tuntuu että voi tehdä paljon enemmän. Tulevana viikonloppuna jälleen mennään mökille. Vanhemmillakin on suuri piha, joka tosin ei ole kokonaan aidattu. Ollaan kuitenkin pidetty Leeviä vapaana, kun kuitenkin suht hyvin pysyy lähellä. Yksin ei kuitenkaan ikinä jätetä ja jos kiinnostuu jostain niin on aina ulkohihna mihin voi laittaa kiinni.

Muuten sitten kuulumisia. Sisäsiisteys alkaa olla jo hallinnassa. Leevi ei muuten enää oikeestaan paljoa sisälle tee. Yksinollessaan mun työpäivän ajan eli noin 9 tuntia, pidin aina pissa-alustaa lattialla johon Leevi teki tarpeensa päivän aikana. Pidin alustaa siinä koska en tiennyt pidätteleekö Leevi vai pissaako sitten lattialle, mikä ei olisi kovin mukavaa. No, maanantaina sitten päätin että alustaa ei lattialle laiteta. Ja eilen ja tänään onkin pidätelly hienosti koko työpäivän ajan. :) Vien nyt myös aamulla kaksi kertaa Leevin ulos. Ennen vein vain heti kun heräsin, mutta nyt vien myös pikapisulla tuossa pihalla ennen lähtöä. Sekin varmasti auttaa pidättelyssä, kun muuten tulisi pidempi aika pidätellä.

Varmasti tämä kesä on myös vaikuttanu asiaan, kun on saanut enemmän olla ulkona ja siksi tottunut tekemään myös tarpeensa ulos. Luulen myös, että Leevi nukkuu nykyään enemmän yksinollessaan. Joka kerta kun tulen kotiin, niin kunnon venytykset kuin olisi juuri herännyt. :) Mutta niinhän se pitääkin mennä, yksinollessa nukutaan.

Ollaan myös pikku hiljaa aloittamassa harjoittelut ensimmäistä koiranäyttelyä varten. Tällä hetkellä olisi tarkoitus mennä Heinolan koiranäyttelyyn elokuussa. Leevin kasvattaja on onneksi sinne myös menossa ja lupasi esittää Leevin. Itse kun en ole niin varma esittäjä kun en tiedä vielä paljoakaan koiranäyttelyistä. Ensimmäiset näyttelyt ovat varmasti enemmänkin harjoitusta Leeville. En tiedä miten Leevi reagoi muihin koiriin, kun on aina leikit mielessä eikä pysty keskittymään. Pitää vain harjoitella ja ottaa mukaan herkkunameja ja tässä muutaman kuukauden ajan harjoitella käsittelyä, seisomista, ravaamista ja muutenkin kontaktia. Katsotaan sitten innostunko hirveästi näyttelyistä. Mutta ainakin kokeillaan, olisi kyllä kiva nähdä mitä tuomari Leevistä sanoo. Leeviä kyllä moni aina kehuu komeaksi pojaksi, joten saa nähdä. :)

Olisi kiva kuulla muidenkin näyttelykokemuksia. Miten meni ensimmäinen näyttely ja miten siihen valmistauduitte? :)

"Pihakoira"

Pääsiäisen ja vapaiden pyhien kunniaksi lähdettiin lauantaina Leevin kanssa yökyläilemään mun vanhempien luokse. Viikonlopuksi oli luvattu ihanaa säätä ja sitähän me saatiinkin.

Isäni kävi ostamassa Leeville hihnan, jota voi käyttää ulkona. Vanhempieni piha on iso, mutta ei ole kokonaan aidattu joten varmuuden vuoksi ostimme pidemmän hihnan jotta Leevi voi turvallisesti olla ulkona. Leevi olikin hihnassa välillä, mutta pidimme Leeviä myös välillä vapaana testaten pysyykö lähellä ja muutenkin totutellen vapaanaoloon ja luoksetuloon. Ja hienostihan se sujui. Naapureillakin on kaksi koiraa ja onneksi heidän piha on aidattu. Kun pääsivät ulos ja huomasivat Leevin meidän pihalla niin juoksivat aidan luokse haukkumaan ja murisemaan. Otin Leevin äkkiä kiinni varmuuden vuoksi, mutta eipähän tuo reagoinut oikein mitenkään. Siinä se istui ja ihmetteli, mitä ne siellä räksyttää. :D Mamma oli niin ylpeänä. ;)

Hihnassa oli myös tuollainen jousi mukana, joten jos Leevi ryntäisi jonnekkin niin ei ainakaan kovaa äkkipysähdystä tule. Mutta muutenkin tuon hihnan kanssa on parempi käyttää valjaita, koska mahdolliset äkkipysähdykset toki on huono juttu koiran niskalle. Vaihdettiin myöskin tuo jousi lopulta toiseen päähän jottei se painaisi Leevin niskassa. Valjaat on ostoslistalla. Aion tosin ostaa autovaljaat joita voi käyttää myös tavallisina valjoina esimerkiksi tuon ulkohihnan kanssa.

Oltiin molempina päivinä paljon ulkona, kun sää oli niin mahtava. Löysin vanhemmiltani tennispallon ja päätin testailla tykkäisikö Leevi palloleikeistä. Nopeastihan se innostui ja heiteltiin pihalla heti palloa. Pallon tuominen takaisin on välillä hieman hakusessa, kun sitä ei ole Leeville opetettu mutta kyllä Leevi suht hyvin osasi pallon tuoda takaisin vaikka tekikin välillä pallon kanssa kunniakierroksen. :D

Teimme pihalla myös jonkin verran pihatöitä, joista Leevi oli kovin kiinnostunut. Jatkuvasti seurasi isää ja tämän tekemisiä. Halusi ilmeisesti toimia virallisena laatutarkastajana. ;)

Kahden päivän melkein jatkuvan ulkoilun jälkeen Leevistä näki kyllä, että on väsynyt ja energiansa on saanut purettua. Oli todella rauhallinen, myös pihalla heti alusta asti eikä saanut mitään hepuleita. Sisälle tuli myös käymään välillä lepäilemässä, mutta aina seurasi kuitenkin ihmisiä ulos. Käytin Leevin myös pitkästä aikaa vaa´alla ja vaaka näytti pojalle lukeman 15,1 kiloa. Voi, että kun se on jo iiiiiiso poika.

Ennen kotiin lähtöä veljeni vei Leevin vielä kävelylenkillä. Autossa Leevi nukahtikin nopeasti ja koko loppuilta menikin torkahdellen. On se ihanaa tietää, että toinen on saanut tehdä kaikenlaista kivaa ja kotona on pieni karvamytty lattialla jota joskus koiranpennuksi sanotaan. Huomenna jatkuisi jälleen työt (yök), mutta onneksi viikonlopuksi ollaan lähdössä tänä vuonna ensimmäistä (ja Leevin kanssa ensimmäistä) kertaa mökkeilemään joten sielläkin Leevi saa vapaana rellestellä. :) Sitä odotellessa...