Porvoon koiranäyttely 13.9.2015

Heipähei kaikille! Leevi oli viime sunnuntaina Porvoon koiranäyttelyssä. Sovimme Leevin kasvattajan kanssa, että Leevi menisi hänen kanssaan näyttelyyn kun me vielä pakkaamme asuntoa muuttoa varten. 

Hieman pelotti, kun ajattelin että Leevi innostuisi hirveästi siellä ja kasvattajalla oli jo pari muutakin koiraa tulossa eli kädet valmiiksi jo täynnä. Sovimme, että vien Leevin matkan varrelle ja Leevi pääsisi näyttelyyn.

Lauantaina vielä harjasin Leevin ja leikkasin kynnet, enpä muuta tehnyt. Aamulla sitten namit, paperit ja muut tarvikkeet valmiiksi ja menoksi.

Sain näyttelyn jälkeen kasvattajalta puhelun ja iloisia uutisia. Leevi oli voittanut oman luokkansa! Vau! Olin niin ylpeä ja iloinen. Pitää jatkossakin viedä Leeviä näyttelyihin kun niin hyvin siellä pärjää. On se komia!

Arvostelu:

AVO ERI1
Tuomari: Rune Fagerström

2-vuotias. Erinomainen tyyppi ja koko. Hyvät rungon mittasuhteet. Hyvä kallo-osa. Kuono-osa saisi olla vahvempi. Hyvät korvat ja kaula. Tasapainoiset kulmaukset edessä ja takana. Hyvä raajakorkeus. Luusto saisi olla vahvempi. Hyvä ylälinja. Hyvä häntä ja karva. Liikkuu hyvin.

Nyt olemme maanantaista asti olleet uudessa kodissa. Leevi on kotiutunut hyvin, pihalla toki tykkää olla paljon. Vielä kun saamme portin etupihalle niin voi jättää Leevin valvomatta pihalle. Nyt pysyy hyvin siinä vapaana kun vain joku on pihalla katsomassa. Nyt on myös enemmän tilaa ja naapureillakin on paljon koiria, yhdellä myös suomenlapinkoira jonka omistajan kanssa suunnittelimme jo yhteisiä leikkihetkiä Leevin kanssa. Ihanaa kun pääsi vihdoin kerrostaloasumisesta pois.

Kivaa viikonloppua kaikille!

Leevin synttärit mökillä

Leevillä oli syntymäpäivä lauantaina 29.8. ja vietettiin se mökillä. Synttärikakku toki oli pakko tehdä; jauhelihaa, maksalaatikkoa, raejuustoa sekä tottakai pari nakkia. 

Onneksi päästiin viettämään koko viikonloppu mökkeilemässä, joten Leevi sai viettää synttärinsä lempipaikassaan. Leevistä huomaa myös, että ehkä hieman rauhoittumista on havaittavissa. Ei enää lähde omille seikkailuilleen mökillä ollessa ja pysyy paremmin pihalla ja tulee aina kutsusta luokse. Ei ole siis tarvinnut enää pelätä, että tuo hulivili lähtisi naapureita tervehtimään.

Hirveän nopeasti nämä kaksi vuotta on mennyt. Leevistä on tullut niin tärkeä perheenjäsen ja rakas ystävä mulle, etten voisi kuvitella enää elämää ilman sitä. Jollain lailla pelottavaa, että vuodet kuluu näin nopeasti ja kohta Leevi onkin jo vanha. 

GoPro oli matkassa ja otettiin videota. Alla siis pieni kooste mökkeilystä.

Viikon päästä meitä odottaakin Leevin toinen koiranäyttely Porvoossa. Hieman taas jännittää miten Leevi pärjää ja onko sen käytös ollenkaan parantunut tässä vuoden aikana. Varmasti tulee vetämään ja innostumaan, mutta toivottavasti kehässä pystyy rauhoittumaan. Pitää vielä ensi viikon aikana harjoitella seisomista ja hihnassa juoksemista. Seuraavana päivänä maanantaina 14.9. meillä onkin sitten muutto uuteen kotiin. Ihanaa!

Repoveden kansallispuistossa 2015

Olimme Repoveden kansallispuistossa yhden yön retkellä 13.-14.6.2015. Olimme poikaystäväni sekä ystäväpariskunnan kanssa retkeilemässä ja toki Leevikin pääsi mukaan. Kiersimme omia reittejämme, matkaa tuli yhteensä 12 kilometriä. Ensimmäisenä päivänä 8 kilometriä ja toisena neljä. Tarkoituksena oli kävellä enemmän, mutta retken rankkuus yllätti sekä jalkaani tuli iso rakko. Mukanamme oli painavat rinkat, jotka teki retkestä ja mäkien kiipeämisestä fyysisesti rankkaa. Tuntui kyllä selvästi rankemmalta ja pidemmältä retkeltä kuin 12 kilometriä.

Retkemme alussa oli Lapinsalmen riippusilta. Riippusilta on suositun Ketunlenkin alussa, joten siellä joutui hetken odottaa. Riippusilta oli Leevin ensimmäinen, mutta se ei Leeviä hidastellut. Leevin kanssa on helppo mennä uusiin paikkoihin ja kokeilla uutta, koska on niin reipas koira. Ei pelästy helposti eikä arkaile. Riippusilta kuitenkin heiluikin jonkin verran, mutta silti Leevi reipasteli sillan yli vaivatta.

Leevillä oli mukana oma retkireppu, joka ilmeisesti välillä kutitti kun muutaman kerran sai tämmösiä "kohtauksia". :D 

Muutaman kilometrin jälkeen pidettiin ensimmäinen ruokatauko. Ruokaa tehtiin trangioilla. 

Jäimme yöksi Karhulahteen. Siellä onneksi oli vain meidän lisäksi toinen seurue, joilla myös pari koiraa. Onneksi he yöpyivät vähän sivummalla, joten saatiin olla hyvin rauhassa. Toista yöpymispaikkaa myös harkittiin, mutta onneksi tänne asti käveltiin koska siellä toisessa paikassa oli kauheasti väkeä. 

Illalla tuli vain juteltua ja grillailtua. Painuimme suht aikaisin nukkumaan, kun piti herätä aikaisin. Telttailu ei kyllä osoittanut ainakaan vielä minun jutuksi. Unta en saanut millään. Itse olen huono nukkuja ja kun maa/patja on kova, tyyny on kasa omia vaatteita mytyssä sekä toisella puolella on kuorsaava mies ja toisella puolella selällään makaava koira, ei siinä oikein nukutuksi saanut. Toinen päivä menikin alle tunnin unilla ja onneksi sain olla ajomatkan kotiin matkustajana ja matka meni nukkuen.

Retki oli hyvin onnistunut, vaikka ensin ajattelimmekin tehdä paljon pidemmän reissun. Rinkan paino kyllä yllätti kunnolla, ei siinä kauhean pitkiä ja jyrkkiä mäkejä jaksanut. Leevi olisi varmasti jaksanut vielä jatkaa. Ihmisiä oli vain alussa aika paljon, mutta Ketunlenkki onkin hyvin suosittu. Siitä päästyämme saimme olla suht rauhassa.

GoPro oli toki matkassa ja tuli hieman videotakin otettu. 
Tässä parhaat palat:

Sitten vielä vähän koiranäyttelyistä. Ilmoitin Leevin Porvoon koiranäyttelyyn 13.9. Siellä käytiin myös viime vuonna. Saas nähdä miten Leevi käyttäytyy tällä kertaa. 

Toinen uutinen on se, että ostimme poikaystäväni kanssa paritalon. Muutto on näillä näkymin juurikin syyskuussa. Parvekkeet jäävät nyt ihanasti menneisyyteen, koska vihdoin saadaan se kauan kaipaani oma piha. Leevi varmasti myös tykkää. 

Kivaa viikonloppua kaikille!

Mökkeilyä ja näyttelysuunnitelmia

Kävimme poikaystäväni ja Leevin kanssa muutama viikko sitten mökkeilemässä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tiesimme, että sää ei ole vielä kovin lämmin eikä uimaankaan ole menemistä, mutta jokin mökkeilyssä vain viehättää. Leevikin nauttii siitä niin paljon, että jo senkin takia sinne haluaa lähteä.

Lähdimme perjantaina heti töiden jälkeen ajelemaan. Perille tullessa Leevistä huomasi, että tämä on se superkiva paikka! Heti autosta ulos päästyä Leevi otti juoksuspurtin ja otti kaiken ilon irti. Laitoimme mökin pikaisesti lämpenemään ja Leevi juoksenteli ulkona riemuissaan.

Lauantaina heräsimme ajoissa, söimme aamiaisen kaikessa rauhassa nauttien rauhallisuudesta. Olin jo ennen lähtöä suunnitellut meille reitin, jonka kävelisimme lauantaina. Google mapsin mukaan matka olisi reilut 8 kilometriä pitkä. 

Lähdimme matkaan ja päästimme lopulta Leevin vapaaksi. Suurin osa matkasta oli syrjäistä tietä, jossa ei paljon ole liikettä. Kukaan ei onneksi tullut meitä vastaan kävelyn aikana vaikka olimmekin valppaina katsomassa tuleeko joku vastaan.

Leevi pysyi oikein hienosti lähellä ja aina tuli käskystä luokse tai pysähtyä odottamaan. Muutenkin Leevi käyttäytyi oikein hyvin mökillä, eikä lähtenyt omille seikkailuilleen.

Lopulta pääsimme metsätieltä hetkeksi peltomaisemiin. Pellon jälkeen matka jatkui autotielle jolloin laitoimme Leevin toki hihnaan. Loppumatkan Leevi olikin hihnassa, matkaa oli vielä muutama kilometri jäljellä. Viimeinen kilometri alkoi jo väsyttää jalkoja. 

Kun pääsimme takaisin mökille katsoimme poikaystäväni kännykästä minkä pituisen reitin kävelimme GPS-laitteen mukaan. 10 kilometriä tuli matkaa, joten oikein hyvä määrä ja loppupäivän saikin sitten nauttia. Leevillä virtaa vielä riitti ja mökin pihalla seikkaileminen jatkui odotetusti.

Myöhemmin päivällä kävimme vielä soutamassa ja Leevi nimettiin veneen kapteeniksi. Ylpeänä se veneessä istui kun me alamaiset soudimme. Leevi nuuhkutteli ilmaa ja jälleen nautti olostaan. On se vaan niin palkitsevaa nähdä kun rakas oma koira nauttii ajastaan. 

Lopulta Leevikin väsähti ja kävi verannalle nukkumaan. 

Sunnuntaina sitten oli hieman sateisempi päivä ja lähdimme aamupäivän aikana kotia kohti ajamaan. Leevi sai aamulla vielä pihalla riehua samalla kun me siivosimme mökkiä. 

Asiasta koiranäyttelyihin. Tässä etsimme sopivaa ajankohtaa ja näyttelyä kun taas lähdemme Leevin kanssa kokeilemaan onneamme kehään. Tässä kesän aikana olisi tarkoitus taas näyttelyyn mennä. Tästä siis lisää kun tiedän enemmän.

Kivaa viikonloppua kaikille!

Lisäkuvia koiranäyttelystä

Tässä vielä muutamia kuvia sunnuntain Porvoon koiranäyttelystä jossa oltiin Leevin kanssa mukana. :)

Kuvat © Marjo Vierikko ja Anna Mykkänen

Leevi oikealla.

Leevi oikealla.

Huomaa kyllä että turkki ei ole tällä hetkellä edustavimmassa kunnossa. 

Leevin ensimmäinen koiranäyttely

Klo 5.30 soi herätyskello ja samalla kuulin makuuhuoneen avoimesta ikkunasta, kun taksi kurvasi parkkipaikalle ja joku saapui kotiinsa. Samaan aikaan itse olin nousemassa ylös. Mentiin Leevin kanssa lenkille, sitten menin suihkuun, vaatteet päälle, tavarat kasaan ja auto starttasi klo 7.30. 

Meillä alkoi kehä klo 10 ja oltiin paikalla klo 8.30. Mentiin suoraan ilmoittautumisen jälkeen kehämme laidalle. Leevi veti koko matkan ja oli innostunut. Kehän laidalle sitten "pystytimme" oman paikkamme, onneksi otimme omat tuolit mukaan. Leevi oli edelleen hyvin ihmeissään missä olimme ja kovasti olisi halunnut tutustua muihin koiriin. Onneksi kun saavuimme ei ihmisiä/koiria vielä kauheasti ollut, luulen että jos olisimme tulleet myöhemmin niin Leevin reaktio olisi ollut vahvempi. 

Hieman klo 9 jälkeen Leevin kasvattaja tuli toisen kasvattinsa ja omistajan kanssa. Laitoin Leeville näyttelypannan ja hihnan päälle ja lähtivät kasvattajan kanssa kehän läheisyyteen harjoittelemaan. Aluksi Leevi sinkoili minne sattuu ja oli kiinnostunut muista. Kuitenkin hetken kuluttua ilmeisesti tajusi, että ei pääse minnekään joten rupesikin käyttäytymään hyvin ja ottamaan kontaktia kasvattajaan. Kyllä oltiin ylpeitä! :)

Näin hienosti Leevi harjotteli, mutta välillä mentiin myös näin :D

Noin klo 9.30 saapuivat Leevin kaksi siskoa. Kasvattaja vielä harjasi Leevin turkkia kun olin jättänyt tahalleen harjaamatta karvanlähdön takia. Harjaamisen jälkeen sitten oli jo melkein kehän vuoro. Leevi oli ainoa junnujen uros joten oli ensimmäisenä vuorossa. Juuri ennen kehää menivät vielä kasvattajan kanssa harjoittelemaan ja siitä suoraan kehään.

Aluksi Leevi meni tuomarin tunnusteltavaksi. Siitä ensin innostui, mutta lopulta rauhoittui.

Sitten juoksemaan.

Arvosteluksi saimme JUN EH1. 

Tuomarin kommentit:

13kk, hyvärintainen, mutta vielä hieman kapea ja takakorkea. Sopivasti luustoa, tyypilliset kulmaukset. Tiiviit käpälät. Lupaava oikeailmeinen pää. Kuono saa täyttyä. Hyvä purenta ja korvat. Hyvä kaula. Hyvä asentoinen, hieman alaskiinnittynyt häntä. Oikea karvanlaatu. Luonnollisesti vielä pontemaiset liikkeet. Ihana luonne. Ajan kanssa kehittyy varmasti.

Lopuksi pääsimme vielä kasvattajaluokkaan, kun meitä oli neljä kasvattia ja kaikki sai vähintään arvosanaksi EH. Osui siis hyvin nappiin, että ensin Leevi pääsi yksin kehään ja sitten vielä lisäharjoitukseksi kolmen muun kanssa.

Leevi vasemmalla. Sitten siskot Lulu ja Vuca. Ja toisesta yhdistelmästä Tinka.

Kasvattajaluokan arvosteluksi saimme:

Ryhmä reippaita lappalaisia. Koirat kahdesta eri yhdistelmästä. Kaikilla hyvät sukupuolileimat ja yläleimat. Kaunis ilmeiset päät, hienot hännät. Lupaavat karvanlaadut. Onnittelut kasvattajalle, nuoria koiria joista on hyvä jatkaa työtä.

Kasvattajaluokan jälkeen otimme vielä lisää kuvia (toivottavasti saan muiden kuvia vielä, laitan niitä sitten myöhemmin blogiin) sekä annoimme sisarusten hieman leikkiä palkinnoksi. Oikein kiva päivä oli ja ensimmäiseksi kerraksi Leevi käyttäytyi hienosti ja arvostelukin oli hyvä! Oikein potentiaalinen näyttelykoira, paranee vain vanhetessaan. Autoon päästessään Leevi meni nopeasti nukkumaan ja kotiin saapumisen jälkeen tuo otus on oikeastaan vain torkkunut. :D