Leevin ja Väinön leikit

Eilen, sunnuntaina käytiin pitkän odotuksen jälkeen treffaamassa Vilmaa ja Väinöä. Oon seurannu heidän seikkailujaan Alla omenapuun -blogissa jo ennen kuin Leevi edes syntyi, joten oli tosi kiva heidät livenäkin nähdä. Leevin ja Väinön yhteinen sävel löytyi nopeasti ja leikit oli sen mukaista. Ajeltiin Leevin kanssa Vilman ja Väinön luokse ja mentiin läheiselle aidatulle kentälle jossa sitten koirat pääsivät vihdoin vapaaksi. Pieni kävelymatka kentälle olikin haastavaa, kun halusivat jo aloittaa leikit.

Suurimman osan kuvista on ottanut Vilma. Itselläni oli kyllä kamera mukana mutta asetukset aivan väärät joten suurin osa kuvista oli epäonnistuneita. Kuitenkin pari kuvaa pääsi tännekin. Ehkä ennen seuraavaa kuvaushetkeä olisi hyvä vähän tutustua enemmän tuohon uuteen kameraan. :)

Leevillä ja Väinöllä oli molemmilla suht samanlainen leikkimistyyli, hyvin painimisvoittoista. Välillä toki otettiin juoksukilpaa, jolloin Leevi ilmaisee usein mielipiteensä kun ei pysy mukana. :D Hienosti myös molemmat muistivat meitäkin pitää mielessä, eivätkä lähteneet karkuun avoimesta suunaukosta vaikka ihmisiä ja mielenkiintoisia koiriakin käveli ohitse. Hienosti myös Leevikin jaksoi keskittyä, kun pyydettiin molempia luokse ja esimerkiksi istumaan. Yleensä kun on niin hulivili toisten koirien läsnäollessa niin nyt jaksaa paremmin keskittyä ja totella käskyjä. :)

Kun Leevi ja Väinö olivat jo hetken leikkineet niin katsoin, että lumessa oli punaisia tahroja ja kysyin Vilmalta oliko se verta. Sitten huomattiinkin, että Leevin toinen etutassu on veressä. Siinä Vilman avustuksella tutkittiin ja tassusta löytyikin pieni vekki. Kotikonstein onneksi hoidettavissa ja kotiin tullessa huuhdeltiin tassu hyvin vedellä ja nyt en edes löydä koko vekkiä eikä vertakaan tule. Menoa ei tuo pieni haava haitannut. Kyllä sitä kaikenlaista sattuu ja tapahtuu tuon pienen kanssa, onneksi kuitenkaan mitään vakavampaa ei ole sattunut. Tuokin vekki ilmeisesti tapahtui terävän lumen ja jään takia.

Tässä kuvassa pitäisi olla kaksi koiraa. 

I believe I can fly!

Ehdottomasti tullaan vielä näkemään Vilman ja Väinön kanssa, pojilla tuntui olevan niin kivaa. Melkein kaksi tuntia jaksoivat leikkiä kunnes oli aika lähteä kotia kohti. Ja on vain vartin välimatka autolla, eli ei ole matka eikä mitään. Ja toki on ihanaa kun on samaa rotua oleva koirakaveri Leeville ja Vilman kanssa on kiva jutskailla kaikenlaista tähän ihanaan rotuun liittyen. :)

Halipula iski kesken leikkien.

Kotimatkalla sitten käväisin kaupassa Leevin odottaessa autossa. Kotona sitten siivoilin. Vanhemmat olivat tulossa kahvittelemaan ja katsomaan uutta asuntoa, joten oli aika imuroida turhat pölyt ja karvapallot pois lattialta pyörimästä.

Lelutkaan ei enää mahdu yhteen koriin.

Vanhempien kylään tullessa harjoteltiin samalla ovikäytöstä. Siinäkin on jo tapahtunut edistymistä, vaikka edelleen yrittää jossain vaiheessa mennä tervehtimään, mutta lopulta kuitenkin rauhoittuu ja odottaa lupaa mennä. Pikku hiljaa, pikku hiljaa. Leevi sai myös paljon kehuja rauhallisuudesta ja käyttäytyy muutenki paremmin nykyään, kun tietää että rauhallisuudesta palkitaan ja meneekin usein vieraiden eteen istumaan odottamaan rapsutuksia. :D Loppupäivä menikin sitten alla olevan kuvan mukaisesti eli Leevi torkahteli loppuillan, toki syömistä ja lenkkeilyä lukuunottamatta ja nukkui aamuun asti.

Tänään aamulenkillä Leevi teki myös loistavan ohituksen. Leevi taisi olla vielä hieman tokkurainen ja eilisestä vielä hieman väsynyt ja loistavasti seurasi mua kun ohi käveli nainen. Ei ollenkaan vetänyt tai yrittänyt päästä tervehtimään. Kyllä sitä oltiin taas ylpeitä. :)

Tällä viikolla meillä on varmaankin taas jotain koirapuistotreffejä, pitää niistä vain vielä sopia. Ja sitten sunnuntaina meillä on pentutapaaminen kasvattajan luona. Leevi pääsee siis näkemään pitkästä aikaa sisaruksiaan ja me omistajatkin päästään vaihtelemaan kuulumisia. Tulee varmasti kivaa! :) Ensi viikko mulla onkin sitten talviloma, joten pitää kaikenlaista kivaa keksiä. :)