Pentutreffit

Keskiviikkona sairastelin kotona, mutta aamusella mentiin kuitenkin Leevin kanssa pidemmälle lenkille koska Leevin kuitenkin piti purkaa energiaansa ja päästä tarpeilleensa. Käytiin vähän erilaisempaa reittiä mitä ennen ja tietenkin kamerakin tarttui mukaan.

Eteen tuli sitten tuommoinen yllättävä puro. Josta yli Leevi juuri ja juuri pystyi hyppäämään. Taisi kyllä takajalat hieman mennä veteen. Onneksi puro kapeutui sivummalla joten pääsin itsekin siitä yli.

Vesi oli myös jäätynyt.

Etsikääpäs Leevi tästä kuvasta. ;) Tuohon lähelle rakennetaan uutta Prismaa joten siellä oli tämmönen kaistale metsää pistetty silpuksi. Jotenkin tuo oli tosi vaikuttava näky, eikä välity kuvista. Sitä sitten ihmeteltiin heti Leevin kanssa. Joskus voisi tuonnekin mennä vähän seikkailemaan. Tänään näin kun pari ihmistä koirineen meni tästä läpi.

Ja jotta ei mene aina näiksi peltokuviksi, niin tässä pari kuvaa Leevistä hihnassa.

"Mä en kato sua ja mä jään nyt tähän. Mee sää vaan kotiin!"

Tänään sitten koitti se odotettu päivä, kun päästiin Leevin kanssa pentutreffeille. Eräs nuori pariskunta tästä läheltä huuteli facebookin Suomenlapinkoira-ryhmässä koirakavereita heidän urospennulleen. Asuivat tässä lähelläni joten päätinpä ottaa yhteyttä ja sovittiin sitten tapaamisesta. Vaikka mun kavereilla kyllä koiria on, niin aina uusi koirakaveri kelpaa ja vieläpä samanikäinen. Taitaa olla vain noin viikon vanhempi tämä Pyry-pentu.

Tietenkin vähän jännitti miten Leevi reagoi, tiedän kyllä ettei agressiivinen ole mutta onko liian innokas, onko liian dominoiva, leikkiikö liian rajusti tms. No, tapaaminenhan meni loistavasti! Alussahan molemmat vielä olivat hihnoissaan ja kovasti halusivat toisiensa luokse ja antoivat sen välillä kuuluakin, mutta kun pääsivät pellolle vapaaksi niin leikit alkoivat. Molemmilla oli painimistyyli vahvana, mutta kyllä välillä myös jahdattiin. Pyry välillä intoitui nylkyttämään mikä oli tietty huvittavaa. :D Leevi ei tuota tapaa ole vielä tajunnut.

Sovittiin sitten että tulevaisuudessakin nähdään välillä, kun kerran hyvin tulivat toimeen. Tapaamisen jälkeen Leevi olikin väsynyt, kävi kotiintullessa juomassa ja sitten menikin miltei heti nukkumaan. Ja loppupäivän lenkitkin meni hienosti, eikä ohituksissakaan aina edes kiinnittänyt muihin huomiota. Ite vaan hymyilin ylpeänä mammana kun toinen käyttäyty niin hyvin. :) Ensi tiistaiksi ollaan ainakin alustavasti sovittu seuraavat koiratreffit. Työkaverilla on 3,5 vuotias labbistyttö joten ollaan sinne menossa Leevin kanssa. :)