Paluu arkeen

Johan jälleen viikko vierähti, apua kun menee nopeasti. Tällä viikolla palasin takasin töihin parin viikon mammalomalta. Maanantaina vein Leevin työpäiväni ajaksi veljelle hoitoon. Tiistaina vein Leevin vanhemmilla jossa veljeni oli. Torstaina eli tänään ja huomenna Leevi on yksin työpäivän ajan joten eilen tehtiin veljen kanssa niin, että jätän Leevin tänne kotiin aitaukseensa ja veli käy keskellä päivää viemässä ulos, ruokkimassa ja leikittämässä. Saa sitten suht pehmeän laskun siihen koko päivän yksinoloon.

Keskiviikkona sitten jätin Leevin normaalisti aitaukseensa missä ennenkin ollut. Jätin kaverin kanssa skypekameran auki, jotta hän voisi hieman katsella mitä Leevi tekee ja onko kaikki hyvin. Kun pääsin töihin asti niin soitin jo kysellen kuulumisia. Kuulemma Leevi vinkui pari minuuttia lähtemiseni jälkeen ja sitten meni nukkumaan. Huokaisin helpotuksesta. Kunnes "öö... tuota, se näyttää siltä että se on aitauksen toisella puolella". Täh?! Oon jättäny sen samanlaiseen aitaukseen ennenkin yli kolmeksi tunniksi ja nyt pääsi sieltä pois puolessa tunnissa. Kysyin, että onhan varma ja näin oli. Pyysin vielä lähettämään kuvan, kun epäilin edelleen. 

Kuvan saatuani asia oli aika selvä. Leevi oli onnistunut työntämään aitauksen paikaltaan ja päästä sängyn alta vapauteen. Onneksi tiesin veljeni menevän sinne, en olisi kestänyt odottaa jännityksessä työpäivän loppuessa ja miettiä mitä kaikkea se siellä tekeekään ja satuttaako itsensä johonkin. Iltapäivällä sitten veli meni käymään ja kuulemma Leevi tuli oikein iloisena ovelle vastaan. :D No, veli korjasi aitausta ja teki siitä kestävämmän paitsi, että kun tulin itse kotiin niin oli Leevi jälleen ilosena ovella vastassa. :D Edellisen kännykän laturi oli jääny lattialle ja se oli palasina, mutta eipä se kovin haitannu kun en sitä tarvitse. Siitähän lähettiin heti mun vanhemmille hakemaan nippusiteitä ja palattiin nopeasti takasin ja laitoin aitausta tukevammaksi. Nyt se on myös tuplasti isompi ja täysympyrä eli ei ole koiran mentäviä aukkoja. Ainoa keino päästä pois olisi kiivetä yli, mutta toivottavasti tuo karvakasa ei sitä keksi ettei vain loukkaa itseään.

Tänään sitten Leevi odotteli hienosti aitauksessaan kun tulin töistä. JES! Aktivointilelut oli koluttu läpi. Kakkakasoja tosin en löytäny, joten varmaan mennyt parempiin suihin. Yök. Mutta hyvä näin, huomenna ei tarvitse sitten niiiiin kauheasti jännittää töissä. Tänäänkin jo tuntui että minuutit tuntui tunneilta.

Hihnakäyttäytymistä vielä harjotellaan, mutta kyllä se pienin askelein alkaa paranemaan. Välillä kulkee kyllä nätisti, mutta välillä edelleen vetää ja ryntää sinnetänne. Muita ihmisiä ja koiria myös haluaisi kauheasti tavata, ja saa hepulin jos en anna. Mutta tätä tullaan myös treenaamaan sunnuntaina alkavassa pentukoulussa, joten kyllä se siitä.

Leevin yksi lempparijuttu on PORKKANA. Oon nyt antanu porkkanan sille parina iltana, kun sitä se mussuttelee jonkun aikaa ja leikkii sen kanssa. Varmasti myös tekee hyvää hampaille. Tuolla on nyt myös paljon energiaa iltaisin kun päivisin on yksin, joten pitää kaikenlaista aktiviteettia sille keksiä jotta ehtii itsekin tehä omia juttuja.

Ostin tuossa keskiviikkona naksuttimen ja oon nyt sillä alottanu koulutuksen. Siitäkin siis tuun varmasti kertoilemaan juttuja tänne. Naksuttimen avulla ollaan treenailtu istu, jätä ja katso-komentoa ja alkaa jo melko hyvin sujua. :) Kun alettiin treenaamaan tuota katso-komentoa, eli Leevin pitää katsoa mua silmiin niin yhden treenisession lopussa jo Leevi katsoi parin sekunnin välein silmiin, joten ymmärsi kyllä jutun juonen nopeasti. 

Mutta kohta mennään vielä iltalenkille. :) Kivaa viikonloppua kaikille!