Plussat:
- Rakastaa kaikkia. Heti meille kotiutumisesta alkaen oli selvää, että Leevi tykkäsi paljon ihmisistä. Nykyäänkin Leevi innostuu aina kun ihminen antaa rapsutuksia, on sitten ennestään tuttu tai tuntematon ihminen. Rakastan tätä ominaisuutta Leevissä. Myös kaikki koirat ovat Leevin mielestä potentiaalisia leikkikavereita, eikä ikinä ole osoittanut agressiivisuutta muita koiria kohtiin.
- Rohkeus. Leevi ei ole mikään arkajalka, ei pelkää ukkosta tai muita kovia ääniä. Uusi vuosi meni myös helposti, kun Leevi ei välittänyt paukkuvista raketeista. Koirapuistossakin Leevi menee suin päin tutustumaan koiriin, eikä arastele turhia. Uskaltaa myös puolustaa itseään jos toinen koira yrittää pomotella. Tämä ominaisuus on helpottanut paljon Leevin kasvatuksessa. En muista montaa vierasta asiaa, mihin olisi Leeviä pitänyt totutella. Pienenä pentuna piti pysäköidylle isolle rekalle vähän puhahtaa, mutta sekin loppui kun rauhallisesti tuohon mystiseen ajoneuvoon tutustuttiin.
- Sopeutuvaisuus. Leevi osaa hyvin tyytyä siihen mitä hänellä on. Emme käy joka päivä useamman kilometrin lenkillä ja treenata tuntikausia ja heitellä palloa. Joskus vain käymme rauhallisilla lenkeillä ja leikimme hieman sisällä, tästä huolimatta Leevi ei ala hyppiä seinillä tai etsimään itse kiellettyä tekemistä.
- Ei tuhoa yksinollessaan. Ennen Leevin kotiutumista kuulin kauhutarinoita, kuinka koirat (erityisesti pennut) olivat tuhonneet kaikenlaista omaisuutta yksinollessaan. Pienenä pentuna ollessaan Leevi teki hieman tuhoja, ei kuitenkaan mitään merkillistä mitä ei olisi voinut kotikonstein korjata. Siihen verrattuna mitä kaikkia tarinoita olen kuullut ja kuvia nähnyt, ollaan kyllä päästy helpolla. Osa näistä tehdyistä tihutöistä oli myös ihan itseni syystä. Ei kannata jättää kenkiä eteiseen tai unohtaa viedä roskapussia. Nykyään harva se päivä Leevi keksii mitään kiellettyä tekemistä. Ja jos keksii niin on lähinnä lehtiä tai muuta muutenkin roskiin mentävää.
- Ulkonäkö. Kaikkihan tätä sanovat omista koiristaan, mutta mielestäni Leevi on oikeasti komein näkemäni koira ikinä. En voisi kuvitella itselleni lyhytkarvaista koiraa, rakastan upottaa käteni Leevin pehmeään turkkiin. Leevin ilme on myös todella lempeä ja katsoo suoraan silmiin.
- Ilopilleri. Minulla saattaa olla todella huono päivä ja palaan töistä kotiin maani myyneenä ja lenkille lähtö ei kiinnosta ollenkaan. Kuitenkin astuessani sisään on aina Leevi vastassa joka on aina iloinen kun tulen kotiin. Ensin tehdään isoin elein venytykset ja sitten alkaa häntä vipattamaan huimaa vauhtia. Pakkohan siitä on tulla hyvälle tuulelle. Lenkilläkin sitä usein piristyy, saa raitista ilmaa ja näkee kuinka Leevi nauttii raikkaasta ilmasta ja haistelemisesta. Leevi on tuonut paljon positiivisuutta elämääni ja naurua. Ei mene päivääkään ohi kun en sille nauraisi.
- Rauhoittuminen. Leevillä riittää kyllä energiaa riehumiseen, leikkimiseen ja treenaamiseen. Se kuitenkin osaa rauhoittua kotona tai kylässä. Jos ei mitään tapahdu ympärillä, niin Leevi menee kyllä lepäämään/nukkumaan.
- Puolustaa itseään. Leevi on hyvin ystävällinen ja leikkisä koira, mutta ei kuitenkaan ole alistuvaa sorttia. Jos joku yrittää Leeviä pomotella tai kiusata, niin puolustaa kyllä itseään ja antaa takaisin. Kuitenkaan ei ikinä näytä aggressiivisuuden merkkejä, vaan juurikin puolustaa itseään ja paikkaansa. Pidän siitä, ettei se aristele ja tule häntä koipien välissä mun luokse, vaan pärjää kyllä.
- Tottelevaisuus. Olen saanut paljon positiivista palautetta Leevin tottelevaisuudesta. En väitä, etteikö se joskus ole tottelematta käskyjä, varsinkin muiden koirien seurassa siltä tuppaa korvat katoamaan, mutta muuten tottelee hyvin käskyjä. On myös äärimmäisen kiltti; jos Leevillä on esimerkiksi luu ja kävelen Leevin ohi, Leevi itse katsoo minua päin, ikäänkuin katsoakseen saako jatkaa luun pureskelua.
Miinukset:
- Koirien ohitukset. Lenkeillä koirien ohitukset on vaikeita, koska Leevi on niin leikkisä ja sosiaalinen. Haluaisin tervehtiä kaikki vastaantulevat koirat.
- Liikainnostuminen. Kun esimerkiksi kotiini tulee vieraita, niin Leevihän luonnollisesti innostuu siitä paljon. Leevi odottaa hienosti paikallaan, että vieraat tulevat sisään, mutta kun annan luvan Leeville mennä tervehtimään niin se tervehtiminen on semmonen ryntäys vieraiden luokse. Ja vaikka siitä Leeviä nopeasti rauhottuukin, niin silti olisi hyvä että pystyisi rauhallisesti mennä tervehtimään ihmisiä. Myös jos esimerkiksi rappukäytävässä tulee ihmisiä/koiria vastaan niin Leevi ei voi vain mennä ohi, vaan hirveästi yrittää päästä tervehtimään ja innostuu.
En oikeasti keksinyt muita miinuksia ja nuokin on asioita mitä voi treenata koulutuksen avulla. Olen kyllä huikean ylpeä Leevistä ja Leevin luonteesta. Uskon, että siihen on vaikuttanut myös se määrä rakkautta mitä Leevi saa. Sitä oikeasti rakastetaan ja Leevi varmasti tietää sen.
Viime aikoina meidän arjessa ei ole kummempia tapahtunut. Parin viikon päästä olisi kuitenkin meillä edessä muutto. Muutamme poikaystäväni kanssa yhteen jolloin toivottavasti on enemmän aikaa tännekin kirjoitella kun jaamme Leevin lenkityksen jne. Muutamme ihanien ulkoilumahdollisuuksien viereen. Poikaystävän mukana muuttaa myös kolme kissaa, joten päästään myös seuraamaan miten heidän yhteiselo alkaa sujumaan. Onhan ne jo tavanneet toisensa monta kertaa, mutta yhdessä asuminen on eri asia. Mutta tästä sitten jatkossa. Muitakin postausideoita olisi, joten eiköhän viimeistään joulupyhien jälkeen/aikana ala postaukset lisääntymään taas.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti