Retki Nuuksion kansallispuistoon

Olen jo keväästä asti hinkunut lähtemään luontoon retkeilemään. Kuitenkin toisessa jalassa kipuileva plantaarifaskiitti on sen estänyt. Nyt kuitenkin uskallan sanoa, että se on jo paranemaan päin. Ei täysin parantunut, mutta kuitenkin jo parempi.

Tänään päätettiin poikaystävän kanssa lähteä Nuuksion kansallipuistoon. Päätettiin kävellä Klassarinkierros joka on noin 4 kilometriä. Mielestäni kuitenkin oli pidempi. Matkaan kului miltei kaksi tuntia, vaikka sen kummempia taukoja ei pidetty. Pari lyhyttä juomataukoa pidettiin vain.

Sää oli juuri sopiva. Suht pilvinen, asteita mukavat 5. Vaikka päällä ei kovin kummoista ollut, niin ihan huppari piti tarpeeksi lämpimänä kun koko ajan oli liikkeessä.

Päätimme jo alkuviikosta, että sään salliessa menisimme lauantaina luontoon. Katselin keskustelupalstoilta eri kansallispuistojen keskusteluita ja ihmisten kokemuksia. Moni sanoi Nuuksiosta, että on todella ruuhkainen ja moni vertasi sitä Mannerheimintien kävelykatuihin. Kuitenkin moni kommentti oli kesäisin kirjoitettu, joten olisiko nyt erilaista? No, jätimme auton parkkipaikalle jossa oli noin 10-15 autoa. Siitä kuitenkin lähti monta eri reittiä. Parkkipaikalla oli samaan aikaan toinen pariskunta, jotka olivat lähdössä pyöräilemään. Kuitenkin koko kaksituntisen kävelyn aikana vain noin neljä ihmistä tuli vastaan! Eli hyvin rauhassa saatiin kävellä.

Lyhyt juomatauko. Onneksi tuli ostettua tuo sisääntaitettava vesikuppi Leeville. On kyllä kätevä. 

Siinä se komeus istuu. Oli kyllä ihanaa (kuten aina) nähdä kun Leevi nauttii. Ei kyllä voitu kauheasti hidastella, kun Leevi piti huolen että mennään reipasta vauhtia. Harmi kun ei voitu päästää Leeviä vapaaksi, olisi varmaan juossut huimaa vauhtia! Nyt kun koira on tullut taloon, niin kyllä se paljon motivoi lähtemään ulos kodista. Tuskin olisin yhtä paljon nauttinut tuolla kävelemisestä kuin jos olisi ilman koiraa. Ja kuka tietää oltaisiinko menty lainkaan. Kun arkipäivisin Leevi on paljon yksin ja iltaisin sitten toki käydään lenkeillä, treenaillaan yms. niin viikonloppuisin on sitten kiva keksiä kaikenlaista tekemistä myös Leeville.

Ollaan jo poikaystävän kanssa mietitty, että ensi vuonna sitten mentäisiin ihan vaeltamaan pidemmäksi aikaa esimerkiksi Lappiin. Rinkat vaan selkään ja luontoon. Ennen sitä on onneksi aikaa vielä kasvattaa kuntoa ja enemmän käydä luontoretkillä.

Sitten olimmekin jo Klassarinkierroksen lopussa. Aika meni todella nopeasti ja yllättävän helposti tuo meni. Ei tullut semmoista fiilistä, että olisi ollut liian pitkä reitti. Vaikka tulikin pari jyrkkää mäkeä vastaan niin niistä kuitenkin selvittiin ja maasto oli muuten helppokulkuista. 

Ei varmastikaan jää viimeiseksi kerraksi ja ennen kovia pakkasia voisi katsoa jos vielä ehtisi käydä toisen reitin kävelemässä. Tai sitten ihan toiseen kansallispuistoon kävelemään. Nuuksion kansallispuistoon kun on lyhyt matka missä asutaan niin se oli looginen paikka mihin lähteä.