keskiviikko 6. elokuuta 2014

Vesipeto

Mistähän sitä aloittaisi? Kesä menee kauhean nopeasti. Viime postauksestakin on jo yli kuukausi, apua. 

Nyt kesän aikana ollaan Leevin kanssa tehty kaikenlaista. Nyt myös poikaystävä on hakenu välillä Leevin mun työpäivän aikana sen luokse koska siellä saa olla aidatulla pihalla. On myös välillä vienyt vanhemmilleen jossa on myös 9-vuotias kultainennoutaja.

Nyt kun on nämä helteetkin ollu nii olen kyllä työpäivän aikana ajatellut miten Leevi pärjäilee kotona. Mutta tarpeeksi vettä, yöllä asunnon tuuletus ja lattialle pöytätuuletin täysille niin kyllä ollaan jotenkin pärjätty. En ole myöskään enää pitänyt Leeviä makkarissa yötä vaan pitänyt makkarin ja parvekkeen ovea auki yöllä, ja melkein kaikki yöt Leevi on nukkunut parvekkeella.

Mökillä ollaan oltu paljon. Siellä Leevi tykkää olla hirmuisesti, kun saa olla vapaanakin. Pari kertaa kuitenkin Leevi on päässyt naapurin luokse josta se on pitänyt hakea, joten kyllä sitä pitää koko ajan katsella missä menee. Onneksi tulee aina luokse, mutta jos menee sisälle hetkeksi aikaa niin siinähän ajassa Leevi jo lähtee omille seikkailuille. 

Näin Leevi nauttii kesästä.




Tuo jalka aina huvittaa mua. :D

Leevi nauttii <3
Ostimme poikaystävän kanssa uuden uimapatjan mökille, jotta meillä olisi molemmilla patja. Poikaystävä meni patjalleen makaamaan laiturilta ja sitten oli minun vuoro. Ennen kuin edes ehdin yrittää patjalle menemistä niin Leevi jo käveli patjalle itse. :D Siinä sitten naureskeltiin Leeville ja päätimme, että mennään sitten retkelle kun poika sitä näyttää haluavan. Siispä lähdimme järvelle uimaan pojat uimapatjalla ja minä uiden vieressä. Ja hienosti meni, pari kertaa Leevi käveli varoen patjalla mutta muuten vain istui patjalla hienosti nauttien maisemista. :)




Kerroin pari postausta sitten, että lähtisimme Heinolan koiranäyttelyyn. Kasvattajalle tuli siihen kuitenkin este, joten tällä hetkellä näyttäisi siltä että Porvoon koiranäyttelyyn oltaisiin menossa syyskuussa. Edelleen vähän jännittää miten Leevi reagoi, varmasti innostuu ja riehaantuu jossain vaiheessa. Toivottavasti kuitenkin pystyy edes hieman rauhoittumaan. Mutta ei me sinne mennä vakavissamme, vaan enemmänkin katsomaan miten menee ja mielenkiinnosta. Ja muutenkin ensimmäiset koiranäyttelyt ovat enemmänkin harjoittelua, kun kilpailua. :)

Meillä kävi myös pieni "haaveri" tuossa noin kuukausi sitten. Vietin lomani viimeistä viikonloppua ja lauantaina oli tarkoitus mennä vanhempieni luokse nauttimaan hyvästä ja aurinkoisesta säästä. Menimme Leevin kanssa autolleni, laitoin Leevin autoon ja oven kiinni. Rupesin etsimään auton avaimia, mutta en vain löytänyt. Kurkkasin takaluukkuuni ja siellähän ne olivat Leevin vieressä. Piru vieköön! Oli vielä kuuma ja aurinko paistoi suoraan mun autoon joka oli jo valmiiksi kuuma. Soitin eri lukkoseppiä läpi ja yksi sitten lähti tulemaan. Kävin kotona hakemassa jo valmiiksi vettä ja vesikupin sekä lakanan jonka laitoin takaluukun ikkunan päälle, ettei aurinko suoraan paistaisi. Tuskin kovin paljoa teki eroa, mutta ainakin jotain. Pari kertaa Leevi sai "paniikkikohtauksia" mutta pysyi suht rauhallisena kun olin vieressä ja juttelin rauhallisesti. Lukkoseppä tuli ja parhaansa mukaan yritti avata lukkoja, mutta turhaan. Kun Leevi oli ollu autossa jo yli tunnin niin sanoin, että pitää rikkoa lasi... nyt aikaa on jo kulunut liikaa. Leevi ei ollut vielä mennyt makuulle, joka oli mun viimeinen raja jolloin rikon ikkunan, mutta kyllähän Leevistä näki että kuuma on! Sitten rikoimme autosta sivulasin ja saimme Leevin ulos. Onneksi lukkoseppä mukana olevan poikansa kanssa olivat koiraihmisiä, joten saimme sovittua hyvänkokoisen summan. Leevi oli hyvin janoinen, joten heti vain vettä ja sisälle. Kastoin heti pyyhkeen kosteaksi viileällä vedellä ja laitoin Leevin päälle. Muutaman tunnin sitä seurasin ja lopulta olikin taas virkeä ja pusutteleva itsensä. Mutta kyllä säikäyttää tuommoinen, onneksi pystyi itse olemaan kontrollissa koska olisin kyllä sitten vaikka kiven heittänyt ikkunasta sisään jos Leevin tila olisi mennyt todella huonoon suuntaan. Uuden ikkunan saan ostettua, mutta Leeviä ei.



Nyt kuitenkin aletaan treenailemaan Leevin kanssa sitä seisomista ja sitten mennään sohvalle katsomaan televisiota. :) Seuraava postaus voikin olla videopostaus, kun videoita on taas ehtinyt hieman kasaantumaan.  

2 kommenttia:

  1. Hui, varmasti oli kamala kokemus molemmille tuo Leevin autoon lukkojen taakse jääminen. :/ Onneksi Leevi toipui hyvin ja tosiaan ikkunan voi aina rikkoa jos muuta keinoa ei ole. Mä monesti olen myös jättänyt avaimet Cleon luokse autoon ja etsinyt niitä sitten kaikista taskuista yms (Cleo matkustaa valjaissa takapenkillä), mutta onneksi ovet eivät mene lukkoon ilman avainta.

    Vinkkinä, että sitten kun tuo seisominen sujuu hyvin kotona, kannattaa harjoitella sitä myös muissa paikoissa ja näyttelyyn ottaa jotain ihan superherkkua mukaan. :)

    VastaaPoista
  2. On kyllä ollu vaaranpaikka lähellä, huih. Mutta onneksi säikähyksellä selvisitte! (:

    VastaaPoista