Nuuksion kansallipuistossa jälleen

Katselin jo aiemmin tällä viikolla, että lauantaille on luvattu aurinkoista säätä. Ehdotin nopeasti poikaystävälle, että lähtisimme lauantaina ulkoilemaan. Kävimme Nuuksion kansallispuistossa viime syksynä, joten sinne päädyimme eilen, lauantainakin ulkoilemaan. Katselimme reittejä, jotka olisivat noin 6-8 kilometrin pituisia. Pelkästään Korpinkierros oli 7,2 kilometriä joka vastasi meidän toivomaa matkaa. Kuitenkin lähemmän tutkinnan jälkeen tuli ilmi, että Haukkalampi on suht ruuhkainen paikka joten päätettiin luoda meidän oma reitti. 

Ajoimme Kattila-nimiseen paikkaan, johon jätimme auton. Siitä lähti yhdysreitti kohti Haukankierrosta, jonka aioimme kiertää. Haukankierros on noin 4 kilometriä pitkä. Sitten tulisimme takaisin samaa yhdysreittiä.

Yhdysreitti ei ollut sinänsä polku metsässä vaan tuommoinen leveämpi tie. Välillä se oli myös lumen peitossa, mikä oli outoa kun aurinkokin niin paistoi ja lämpötila oli yli 10 asteen. Yhdysreitti oli pituudeltaan 2 kilometriä per suunta, joten laskujen mukaan matkaksi olisi tullut yhteensä noin 7,5 kilometriä.

Lopulta pääsimme Haukankierrokselle.

Pidimme lenkin aikana muutamia taukoja, yhden kerran kuitenkin istahdimme kalliolla alas ja joimme vettä ja söimme pähkinöitä, jotta jaksetaan vielä kävellä.

Ja matka jatkuu.

Kun pääsimme Haukkalammelle, oli siellä hirveästi porukkaa. Haukkalammelta lähtee monia reittejä ja siellä on myös pysäköintipaikat ja porukkaa oli kuin pienessä kylässä. Onneksi se oli vain läpikulkupaikka ja kun pääsimme taas Haukankierrokselle, saimme olla rauhassa. Reiteillä oli enemmän ihmisiä kuin mitä viimeksi oli, mutta silti saimme olla rauhassa ja ehkä noin 10-15 minuutin välein joku meni ohi. Olihan tuo kuitenkin odotettavissa kun niin kaunis sää oli.

Lopulta pääsimme takaisin yhdysreittiä, mutta se ei kuitenkaan ollut sama kuin mitä lähtiessä oli. Vain viimeinen kilometri oli samaa yhdysreittiä mitä aluksi kävelimme, mutta tämä taisi olla jokin kiertoreitti. Poikaystävälläni oli koko reissun ajan endomondo päällä, joka on ikäänkuin Sportstracker mutta gps:llä katsoo reittiäsi ja kertoo miten pitkä reitti on ja miten kauan siihen on mennyt aikaa.

Tuossa näkyykin meidän reitti ja muut tiedot. Ihan mukava lenkki siitä tuli. Lopussa jalat olivat kyllä väsyneet, mutta Leevi olisi varmaan vielä jaksanut. Yhden kerran kaaduin matkalla, mutta onneksi siitä en saanut kuin muutaman naarmun käteen muistoksi. Tuolla keskellä metsää ei haluaisi loukkaantuvan.

GoPro-kamera oli toki myös matkassa ja tässä vielä lopuksi pieni kooste eilisestä reissusta (ja toki myös mun kaatuminen tallentui videolle).